Kirjoitusvirheiden joukkomurha

Tänään olisi siis työn oltava oikeastaan valmis, ja ninhän se onneksi onkin. Vaikka hiukan kiire saattoi tulla, niin ihan hyvin taisimme kyllä tämän ihan valmiiksi saada. On minulla joissain toisissa töissä tullut ihan oikea kiirekin, että ei tämä sinäänsä mikään hirvittävä ongelma ollut.
     Sunnuntaina kylläkin alkoi lattia täyttymään rutatuista muistiinpanoista, ja blogin näyttökerrat yhtäkkiä vain hyppäsivät ylös päin. Ei sille diagrammille näyttökerroista voinut jälkeen päin kuin nauraa.
     Koko maanantai-ilta menikin sitten oikeinkirjoitusta tarkistellessa. Koko työstä löytyikin tasan 125 kirjoitusvirhettä (kyllä, laskin kaikki). Kyllähän niitä virheitä sattuu, mutta ihan vain työpareilleni vinkiksi, että voisitte ensi kerraksi opetella laittamaan lauseet oikeille paikoilleen. Muistellaan hyvällä :)

Lopputulos oli ainakin omasta mielestäni hyvä, ja olen tyytyväinen siihen. Itsekin opin monta asiaa projektin aikana. Vaikka netissä olinkin jo erilaisilla sivustoilla melko kauankin pyörinyt, en ollut bloggeria ikinä käyttänyt. Se missä tätä taitoa tarvitsen myöhemmin onkin sitten jo vähän toinen juttu, mutta tuskinpa siitäkään mitään haittaa on. Ja kyllähän minä jotain niistä uskonnoistakin taisin oppia. On se kyllä jännää miten esitelmiä tehdessä ne asiat jäävät mieleen ihan ilman pänttäämistäkin, mutta sitten kun pitäisi alkaa oikeasti pänttäämään kokeeseen, niin tuntuu olevan ihan toivotonta. Se on toki sitten ihan eri juttu mitä kaikkea sinne päähän jää, mutta kyllä joskus edelleen kokeessa muistaa joitakin asioita vain, koska on tehnyt asiasta esitelmän.

No tämä projekti taisikin olla oikeastaan tässä. Omasta puolestani kiitän ja kumarran. Tekisi mieli sanoa, että nähdään ensi kerralla, mutta sellaista ei kyllä taida tulla. Vähän niin kuin pitkään rakastettu sarja loppuisi vihdoin, eikä sitä tulisi enää ikinä lisää. Paitsi, ettei tämä juttu ollut erityisen pitkä... Tai kun lopetat 1990-luvulla tehdyn sarjan, ja tiedät ettei sitä mitä todennäköisemmin tehdä enää lisää. Taidan olla kyllä aika loman tarpeessa.

Kiitos ja hyvästi!~

(Onneksi ei olla enää alakoulussa, eikä saada kotiin viestiä tuosta otsikosta :'D)

Työntekoa

Tänään oli siis työn viimeinen tekopäivä ja ajattelin kertoa nyt, että miten työn teko sujui.
Kun aloitimme työn tekemisen niin ainankin minä ajattelin, että onhan siihen palautuspäivään vielä reilusti aikaa, joten lykkäsin ja lykkäsin työn tekoa mutta se oli virhe nimittäin aloitin tekemään työtä kunnolla aivan liian myöhään. Aino ja Sofia aloittivat työn tekemisen paljon aikaisemmin ja niin olisi pitänyt minunkin nimittäin nyt viimeisenä iltana on hirveä stressi että saankohan tehtyä työn ajoissa. Lisäksi en oikein aluksi tiennyt miten tänne kirjoitetaan joten jouduin vielä lisäksi kysyä siihen neuvoa.
Aloitimme työn teon sillä että jaoimme kaikille aiheet mistä kukin kirjoittaa ja aloimme etsiä tietoa niistä. Itse aloitin työn teon niin että etsin tietoa ja kirjoitan tiedot vihkoon ja sitten kirjoitan ne tänne puhtaaksi. Aino teki työtä niin että hän kirjoitti tänne suoraan ja muokkasi niitä täällä, joka olisi ollut näin jälkeenpäin ajateltuna ehkä fiksumpaa.
Työn tekeminen sujui muuten ongelmatta mutta joistain aiheista ei löytynyt kunnolla tietoa tai ei tiennyt mitä siitä oikein kirjoittaisi.

                                                                 - Jenna

Paljon kuvia ja mielikuvitusta

Tänään taitaa olla viimeinen päivä tämän työn tekoon. Tuntuu vain, ettei tämä ole koskaan valmis. Täältä puuttuu monta asiaa vielä. Miten aina se työnteko menee tänne viimeiseen päivään. No onneksi omalta kohdalta suurin on tehty, vain muutama juttu puuttuu.

Tämän työn teko on ollut erilaista muihin töihin verrattuna, ehkä tästä olisi voinut tulla vielä erilaisempi jos olisimme käyttäneet vielä enemmän mielikuvitusta. Mutta voin sanoa, tämän olevan huomattavasti erilaisempi kuin moni muu, vaihtoehtoja olisi paljon. Mielestäni työ on parhaimmillaan, kun se ei ole matkittu, siinä on paljon väriä ja kuvia ja siihen on käytetty paljon aikaa ja mielikuvitusta.

Ehkä tämä meidän työ on palautus hetkenä tarpeeksi hyvä ja kaikki olellinen löytyy, mutta jos ei löydy niin sitten laitetaan löytymään! Nyt minä menen jatkamaan tämän työn työstämistä! Näkemiin!

- Aino

Heips!

Tiedätkö sen tunteen kun ihan projektin alkuvaiheesa olet niin innoissasi, mutta viimeisenä iltana tajuatkin, että olet vasta alle puolivälin? No onneksi ei ihan vielä viimeinen ilta ole, mutta ihan hyvällä mallillakaan en voi sanoa työn olevan.
     Muutamana ensimmäisenä päivänä tein työtä innokkaasti useamman tunnin iltaisin, mutta jotenkin sitä aina vaan alkaa ajattelemaan, että kyllähän tässä vielä aikaa on, vaikkei sitä oikeasti olisikaan. No, ei tässä vielä ihan hirveä kiire kuitenkaan onneksi ole.

Toinen suuri ongelma projekteja tehdessäni on vähän liiankin usein se kuinka ajaudun etsimään tietoa ihan vääristä asioista, ja kuinka "tauot" vain venyvät. No niin tapahtui tälläkin kertaa :'D Jotenkin se youtube tuntuu paljon paremmalta vaihdoehdolta kuin vieressä lojuva paksu kirja Kristinuskon alkuajoista.

Kyllä minulla silti ihan luottavainen fiilis on, ja uskon että tästä tulee vielä hyvä. Odotan innolla lopputulosta :D.

- Sofia

Vähän kaikenlaista

Moi! Nyt on ensimmäisen postauksen aika! Tällä kertaa kerron teille mistä tämä blogi kertoo, ketkä tätä blogia kirjoittaa ja mitä tämä blogi sisältää!

Blogia kirjoittaa kolme seiskamusiikkiluokkalaista tyttöä Lappeenrannasta. Nimemme on Aino, Jenna ja Sofia. Minä Aino harrastan ratsastusta, ja klarinetin soittoa, käyn myös musiikkiopistolla musiikinteoriantunneilla, sekä orkesterissa. Meillä on myös koira, jonka kanssa puuhailen kotona. Lisäksi lasken yhdeksi harrastuksistani bloggaamisen. Blogini on Eläimet sydämessä, siellä kerron ratsastusharrastuksestani, sekä koirastamme Lorusta! Jenna puolestaan harrastaa huilun soittoa, sekä uintia. Jennakin käy musiikkiopistolla musiikinteoriassa, sekä samassa orkesterissa, kuin minäkin. Sofian harrastuksiin kuuluu pianon soitto, sekä musiikinteoria, partio ja kuvataidekoulu. Sofia pitää myös netflixin katsomisesta!

Sofia, Aino ja Jenna kevätjuhlassa 2016

Nyt aiheeseen eli mistä blogimme kertoo ja mistä tämä blogi sai alkunsa.

Saimme koulussa uskonnontunnilla tehtäväksemme uskonnon projektityön, eli ryhmätyö Kristinuskosta ja Juutalaisuudesta. Työn muoto oli vapaa, kunhan kaikki tärkeät ja olelliset asiat löytyvät työstä. Mietimme miten tekisimme työn melkein koko oppitunnin, keksimme idean, mutta tajusimme, että se on liian haastava toteuttaa lyhyessä ajassa. No seuraavana päivänä keksin idean, että tehdään blogi, alkuun se oli hiukan hölmön kuuloinen idea, mutta loppujen lopuksi, kun emme keksineet muutakaan ajattelimme, että se on ihan hyvä. No tässä olemme. Loimme blogin uskonnontunnilla ja sen jälkeen aloimme säätelemään ulkoasusta sopivaa.

        Blogimme kertoo siis Kristinuskosta, sekä Juutalaisuudesta. Tietoa on uskontojen synnystä uskontojen juhliin. Eli kaikenlaista aikalailla laidasta laitaan. Varsinainen tieto löytyy sivuista, jotka sijaitsevat tuolla bannerin alapuolella. Näissä postauksissa kerrotaan vain työnkulusta ja ajatuksista tätä työtä kohtaan. Kannattaa silti lukea aina nämä postaukset ja selailla, muutenkin muuta ulkoasua, siellä siis saattaa olla jotain mitä sivuissa ei ole. Toivottavasti tämä blogi on tarpeeksi yksinkertainen.

- Aino